Kasvihuonekausi alkaa nyt olemaan ainakin meillä ihan loppusuoralla. Kylmyys on jo joinain öinä päässyt vauriottamaan kurkkuja ja vesimeloneita, mutta paprikat pärjäilevät vielä hyvin. Nyt viimeisen viikon aikana on alkanut ilmestymään myös hometta, kun ovet ja ikkuna on jatkuvasti kiinni eli tuuletusta ei ole.
Kesäkurpitsoja ollaan alettu saamaan vasta nyt. Niiden osalta kausi meni ihan pieleen ja syynä oli liian vähäinen lannoitus alkukaudesta. Hyvä kuitenkin, että saadaan näin loppumetreillä vielä muutamia kesäkurpitsoita ja ensi vuonna taas yritetään uudelleen. Yleensä kesäkurpitsasatoa on ollut vähän liiaksikin, joten on suorastaan harmittanut, kun tänä vuonna sato jäi niin pieneksi.
Tosin alla oleva kesäkurpitsa on päässyt kasvamaan liian isoksi, sillä se oli jäänyt lehtien alle piiloon. Maku onneksi kuitenkin on ihan hyvä vielä.
Eilen hain viimeisen vesimelonin kasvihuoneesta. Vesimelonin varret olivat jo alkaneet kuihtumaan ja kuvittelisin niiden saaneen kylmää. Vesimeloni onkin todella herkkä kylmälle.
Sen verran koputtelin vesimelonin pintaa, että kumahtelu kertoisi sen olevan kypsä. Joka kerta tuo kypsyys kuitenkin on vähän arvuuttelua, joten se selviää vasta, kun halkaisen hedelmän.
Tänä vuonna vesimelonit eivät kasvaneet erityisen isoiksi, mutta positiivista on, että ylipäätään saimme vesimeloneita. Aiemmin kirjoitin epäileväni, että ehtivätkö vesimelonit tänä vuonna ollenkaan kasvamaan.
Luumuja tuli tänä vuonna jonkin verran. Ei mitään huippumäärää, mutta siten, että niitä on voinut joka päivä muutaman popsia. Ikävä kyllä tänä vuonna ensimmäistä kertaa niissä on ollut luumukääriäisiä. On melko ällöttävä kokemus haukata luumua ja huomata siellä olevan matoja…
Senpä vuoksi luumujen syönnin suurin nautinto on kadonnut tänä vuonna.
Vastaavasti aiemmin manaavani omenasato on ollut odotettua parempi laadultaan. Paljon on viety tunkiolle huonoja omenoita, mutta paljon on myös tehty mehua ja kiisseliä sen lisäksi, että omenoita syödään joka päivä sellaisenaan. Arvannette, että omenapuiden kaato on unohdettu ja on päädytty leikkaamaan niitä runsaasti.
Päärynät ovat tehneet hyvin kauppansa. Kuten huomaatte, en ehdi edes kuvata hedelmiä ennenkuin joku on ehtinyt jo haukkaamaan. Ihanan mehukkaita ja herkullisia, vaikka ovatkin todella pieniä kooltaan. Päärynäpuita ehkä haluaisin meille enemmänkin, sillä päärynät ovat ihan super hyviä!
Tällä hetkeä satoa saadaan vielä viinirypäleistä, omenoista, päärynöistä, luumuista, kriikunoista, kesäkurpitsoista, kurkuista, paprikoista ja persikasta. Aitoviikunan tuon lähipäivinä sisälle ja kokeilen, jospa se ehtisi kypsyttämään satonsa. Olisi kiva päästä maistamaan omakasvattamia viikunoita.
Mukavaa syyskuuta. Ainakin Kouvolan seudulla kelit ovat olleet taas suht lämpimiä ja sitä toki toivotaan pitkälle vielä eteenpäinkin!
