Kaksi viikkoa sitten ilmat olivat niin kylmiä, ettei olisi voinut kuvitellakkaan, että äitienpäivänä pääsee tekemään lämmittämättömään kasvihuoneeseen istutuksia. Olen siis perinteisesti aloittanut juuri äitienpäivänä kasvihuoneisiin istutukset, joten siksi vertaan lämpötiloja aina juuri siihen hetken.
Yllätyin kovasti, kun kelit alkoivatkin lämmetä ja tämän hetkisten ennusteiden mukaan olisin ihan hyvin voinut eilen paprikat jo käydä istuttamassa kasvihuoneeseen.
Kaksi viikkoa sitten kerroin myös, että munakoisojen taimet ovat olleet surkealla hoidolla, jolloin ne eivät ole kasvaneet ja epäilin, etteivät ne ennätä satoon saakka tänä vuonna.
Surkean kokoisethan nuo taimet edelleen ovat, mutta tein vertailua viime vuoden kuviin.
Suunnilleen siitä hetkestä, jolloin taimet olivat tämän kokoisia kuin nyt, niin parin viikon kuluttua taimet olivat triplanneet kokonsa. Toki silloin oltiin huhtikuussa ja nyt ollaan toukokuussa.
Alla kuvapari tältä vuodelta ja kuvissa on eroa kaksi viikkoa. Eli jos taimet kasvavat samassa tahdissa kuin viime vuonna, niin kahden viikon kuluttua taimet ovat jo triplasti suuremmat kuin alimmaisessa kuvassa.
Viime vuonna ensimmäiset sadot saatiin jo kesäkuun puolella, joten siihen pohjaten uskon taimien ehtivän satoon tänäkin vuonna. Eli annan niille mahdollisuuden ja seuraillaan, miten niiden kanssa käy.
Odotan jo suurella innolla, että ehdin tekemään kasvihuoneistutuksia. Se on aina hetki, jolloin tietää kesän olevan saapunut. Lokit kirkuvat ja aurinko paistaa, jolloin kasvihuoneessa on ihanan lämmintä.
Istutukset aloitan paprikoista, jotka ovatkin jo hätää kärsimässä liian pienissä ruukuissaan ja sen jälkeen on tomaattien vuoro. Munakoisot, melonit, kurkut ja ananaskirsikat istutan vasta kesäkuun puolella, kun olen varma, ettei hallanvaaraa ole.
Ulkona on jo ihanan vihreää ja omenapuissa näkyy nuppujen alut. Aivan pian päästään nauttimaan upeasta kukkaloistosta!
Ensi kerralla luvassa kasvihuone-juttuja sekä näytän, mitä munakoisoille kuuluu.
Ihanaa toukokuuta.
