Minusta on ihanaa katsoa kesän kuvia ja muistella niiden kautta satoa, kukkia ja tunnelmia. Jostain syystä muistini on lyhyt ja ilman kuvia unohtaisin, miten paljon ihania hetkiä kesään mahtui. Kuvien avulla pääsen taas takaisin niihin tunnelmiin, eikä ulkona vallitseva harmaus harmita ollenkaan
TOUKOKUU
Toukokuun parasta antia oli omenapuiden kukinta. Se oli jotain niin upean kaunista! Toukokuu on yksi lemppari kuukausistani, koska silloin kukkii tulppaanit ja omenapuut yhtä aikaa. Puutarha on silloin lumotun kaunis!
Kuvista näkyi hyvin myös toukokuun ihana kiire kasvihuoneiden laiton suhteen. Tuli ihan ikävä kasvihuoneistutuksien tekoa.

KESÄKUU
Kesäkuussa saatiin ensimmäiset tomaatit ja siitä saakka niitä riitti aina marraskuulle saakka. Tomaattikauden alkaminen on tomaattihullulle aina suuri riemun aihe.
Tomaateista meillä riemuitsi myös perheen pienimmäinen, joka kävi päivittäin napsimassa tomaatteja suuhun suoraan kasvihuoneesta.

HEINÄKUU
Heinäkuussa ihailin vesimelonien kasvun ihmettä. Melonit tuntuivat kasvavan ihan silmissä.
Heinäkuussa kasvihuoneissa oli vielä kivasti tilaa ja satoa sai tomaattien lisäksi myös paprikoista reilusti.
Marjat alkoivat kypsymään puutarhassa ja niitä syötiin kilvan lasten ja kanojen kanssa.

ELOKUU
Elokuussa söin kirsikoita ihan valtavat määrät. Rakastan kirsikoita ja poimin niitä kookoskuppiin ja napostelin kulkiessani pitkin puutarhaa. Saa nähdä, alkaako meillä kasvamaan kirsikoita ympäri tonttia, kun siemenet syljeskelin sinne ja tänne.
Elokuusta alkaen riitti hyvin myös viinirypäleitä. Tämä oli meille nyt neljäs vuosi tässä puutarhassa. Ensimmäisenä vuotena istuttamamme viiniköynnökset tekivät nyt parhaan satonsa tähän mennessä.
Jotain ihanaa eksotiikkaa omissa viinirypäleissä on. Toki ne alkavat olemaan puutarhoissa jo tuttuja hyötykasveja, mutta sen verran uusia tuttavuuksia kuitenkin, että vielä tuntuu häkellyttävälle saada syödä omakasvattamia viinirypäleitä.

SYYSKUU
Syyskuussa satokausi kasvihuoneiden osalta oli parhaimmillaan. Minusta on ihanaa kerätä kuppeihin erivärisiä tomaatteja ja paprikoita, ja tuoda ne keittiöön kaikkien ulottuville.
Koen aina suurta tyytyväisyyttä noina hetkinä. Ja ovathan nuo täydet kupit aina todella kauniita. Tosin, kovin montaa hetkeä ne eivät täytenä pysyneet. Onneksi sai aina haettua kasvihuoneesta lisää herkkuja.

Tulin kuvamatkastani todella hyvälle mielelle. Suosittelen kaikkia katselemaan viime kesän kuvia ja palaamaan niihin hetkiin muistojen avulla! Se on ihanaa puutarhaterapiaa keskellä syksyistä talvea!
Eikä mene enää kuin pieni hetki, niin pääsee taas iskemään sormet kylvömultaan ja siirtämään katseen ensi vuoden puutarhakauteen. Aivan mahtavaa!
Mukavaa marraskuun loppua!