Tämä aika vuodesta ei useinkaan ole puutarhaharrastajan mielestä vuoden kohokohta. Sato on korjattu, kukat ovat kukkineet ja puutarha näyttää synkältä ja masentavalta.
Minulta ainakin jää puutarhakierrokset tekemättä näihin aikoihin vuodesta, sillä tuntuu, ettei puutarhassa ole mitään nähtävää. Lueskelin vanhaa postaustani viime vuoden marraskuulta, jossa etsiskelin puutarhasta kaiken sen rumuuden keskeltä kauneutta.
Koin ahaa-elämyksen ja lähdin taas puutarhaan etsimään kauneutta. Ja yllätyin, kuinka paljon sitä löytyikään.
Keli on harmaa ja vähän sateinen ja puutarhan yleisilme on todella kaukana kauniista. Kuitenkin kun tarkemmin alkaa katsomaan, niin sieltähän löytyy vielä vaikka kuinka paljon kauneutta.
Viimeisien ruskalehtien punaisuutta, ruusunmarjojen kirkasta oranssia, sammaleen ja ainavihantien kasvien vihreyttä, kuolleiden kukintojen herkkyyttä ja viimeisiä kukkijoita. Ja vielä kun oikein lähelle katsoo, niin upeita muotoja. Puutarha on täynnä kauneutta myös marraskuussa, mutta sitä täytyy katsoa selkeästi lähempää.
Viime vuonna näihin aikoihin oli jo lunta ja jäätä, eli silloin löytyi erilaista kauneutta. Postauksen viime vuoden marraskuisesta kauneudesta löydät täältä: