Heinäkuu alkaa olemaan lopuillaan ja samalla mieleen alkaa hiipimään ajatus lähestyvästä syksystä. Onneksi ihan vielä ei ole sen aika, eli vielä ehditään nauttimaan kesästä, vaikka koulujen alkaminen alkaa olemaan monissa perheissä jo mielessä.
Osa hortensioista on jo alkanut kukkimaan ja suurimmassa osassa on nuput hyvällä mallilla. Ehkäpä juuri hortensiat tuovat itselleni syksyn mieleen, kun olen mieltänyt ne syyskukiksi.
Kasvihuoneessa kurkut ja vesimelonit ovat lopultakin päässeet kasvuvauhtiin. Kurkuista ensimmäisenä satokauden meillä aloitti Chupa-Schups, joka on todella helppo kasvattaa ja satoisa. Kurkut ovat myös tosi hyvän makuisia, kunhan muistaa ihan pienenä ne kerätä. Myöskään säilytystä ne eivät kestä pitkään, eli melko nopeasti keräyksen jälkeen kannattaa pistää parempiin suihin nämä kurkut.
Vaikka vesimelonit ovat nyt päässeet kasvussa vauhtiin, niin en edelleenkään odota niistä satoa. Nyt vasta ilmestyi ensimmäinen tyttökukka, joten pahoin pelkään kasvukauden ehtivän loppumaan ennen kuin melonit kypsyvät. Tällä hetkellä taimissa ei edes ole kukkia, joilla tämän pölyttäisi, joten oletettavasti tämä tulee menemään itse edestään ja joudun odottelemaan uutta tyttökukkaa ennen pölytystä.
Toivotaan, että syksystä tulee pitkä ja lämmin ja olisin väärässä melonien sadon suhteen. On niinkin joskus käynyt…
Paprikoista olemme saaneet tasaisesti satoa. Ei todellakaan mitään huippusatoa, mutta ihan kivasti kuitenkin. Totesin jo aiemmin, että ihan kauheasti meillä ei paprikoita kulu, joten tämän kesän määrä tuntuu olevan aika hyvä. Erityisesti olen ilahtunut paprikoiden värikkyydestä, kun kasvihuoneessa on eri sävyisiä oransseja, punaisia ja ruskeita paprikoita.
Kuvassa Ramiro Red-paprika. Ainakin tämän keltainen versio on yksi lemppareistani, joten odotan näiltä paljon.
Yellow Mini Bell-minipaprikat ovat tehneet mukavasti satoa. Mainitsin aiemmin, että olin vähän pettynyt niiden makuun, mutta pohdiskelin, että olisiko alkukesän kuivahtaminen päässyt vaikuttamaan niihin. Ihan niin mauttomia nyttemmin kypsyneet hedelmät eivät ole olleet, mutta myönnän, ettei nämä ainakaan itselläni mitään suurinta herkkua ole. Ihan hauskoja pikkupaprikoita, joita meillä tytär tykkää napsia kasvihuoneessa käydessään, joten jatkoon ne kuitenkin pääsevät.
Näiden Chocolate-versio on maultaan minusta parempi. Selkeästi maukkaampi. Myös niistä otin siemeniä talteen ensi vuotta silmällä pitäen.
Persikassa on useita raakileita, mutta olen ollut vähän huolissani niiden kasvun jumituksesta. Tuntuu, ettei niille tapahdu oikeastaan yhtään mitään hyvästä kastelusta ja lannoituksesta huolimatta. Jännä nähdä, että ottavatko nämä jonkun kasvupyrähdyksen vielä vai tulevatko kypsymään ihan minikokoisina.
Keväällä ostamani sitruksien taimet voivat hyvin. Ne selvästi viihtyvät kasvihuoneessa. Hankin sekä sitruunan että limen, mutta kuten arvata saattaa, niin ei mitään käsitystä enää, kumpi on kumpi. Sittenhän sen näkee, jos joskus näistä satoa saadaan.
Sitruksien osalta olen vähän epäileväinen, miten ne tulevat talvehtimaan. Meinaan nekin viedä kellariin, kuten muutkin ruukuissa kasvavat hedelmäpuut. Pidetään peukkuja, että ne selviävät siellä kurjissa oloissa. Lehdet toki tippuvat, että jospa ne lähtisivät uudelleen kasvuun ensi kesänä.
Olen ollut tänä vuonna tosi tyytyväinen kasvihuoneiden rikkaruohottomuuteen. Vaikka seinien ja kasvupetien välistä kasvaa jos jonkinlaista rikkakasvia, niin kasvupenkeissä sitä ongelmaa ei ole. Kiitos mansikka katekankaan. Toivon, että rikkakasvit ovat tänä vuonna kuolleet, eikä ensi keväänä niitä ainakaan niissä mittasuhteissa ole, mitä aiemmin.
Joka tapauksessa tämä oli loistava pikaratkaisu, sillä en millään ennättänyt alkaa vaihtamaan kasvualustaa, enkä halua myöskään käyttää mitään myrkkyjä.
Ihanaa heinäkuun loppua!
