Tänä aamuna maa oli kuurassa ja hengitys höyrysi ulos mennessä. Kasvihuoneissakin oli melko viileän tuntuista, joten lähipäivinä olisi tarkoitus tyhjentää kasvihuoneista sadot kokonaan.
Tänä aamuna haimme puutarhasta ja kasvihuoneista täksi päiväksi ruokaa ja herkkuja.
Kesäomenat alkavat olla jo vähissä, mutta talviomenapuun satoa riittää vielä pitkälle. Tuomme niitä myös sisään, sillä ne säilyvät pitkään hyvinä.
Zilga-viinirypäleet ovat nyt parhaimmillaan. Kun ne vähän saavat kylmää, niistä tulee todella makeita ja herkullisia.
Tomaatteja riittää vielä reilusti, mutta yllättävän hyvin niitä on saatu syötyä ihan tuoreeltaan. Joinakin vuosina olemme olleet ihan pulassa, kun tomaatteja on ollut tähän aikaan valtavat määrät, eikä tietenkään raakileitakaan ole raaskittu haastata, vaan ne on tuotu sisälle jälkikypsymään. On ollut keittiön kaikki tasot täynnä tomaatteja ja banaanikärpäset ovat olleet erittäin iloisia tilanteesta.
Tänä vuonna onneksi pysyi maltti taimimäärässä, joten ylimääräisiä tomaatteja ei juurikaan ole.
Kasvihuoneessa on vielä muutamia munakoisoja ja paljon paprikoita. Tämä lienee viimeinen kurkku tältä vuodelta. Samoin viimeiset mini-vesimelonit tuotiin jo sisälle. Saa nähdä, onko niissä mitään syötävää vai ei.
Ulkona on vielä kasvamassa muutama kesäkurpitsa ja vähän perunoita, mutta siinnä se sato sitten alkaakin olla.
Päässä on alkanut jo kytemään ensi vuoden puutarhasuunnitelmat ja sehän tässä onkin niin ihanaa. Vaikka on haikeaa tietää, että tämän vuoden osalta puutarhailu alkaa olemaan loppusuoralla, samalla tietää, että muutaman kuukauden kuluttua aloitetaan jälleen esikasvatukset, joten pitkää taukoa ei puutarhailussa ole tiedossa ja ensi vuonna on taas uudet mahdollisuudet ja uudet kujeet.
Nyt kuitenkin vielä nautitaan sadosta!
