Pitkän esikasvatusajan vaativat kasvit ovat toisinaan todella hitaita kasvussaan. Ainakin itse välillä tuskastelen kasvun hitautta.
Jos kuvittelin paprikoiden ja tomaattien olevan aluksi hidaskasvuisia, niin pepinon, kirsikkakoison, ananaskirsikan, munakoison ja okran kasvatus on saanut minut ajattelemaan, ettei ne niin hitaita olekkaan. Näiden kanssa meinaa usko jo loppua!
Erityisesti okra aiheuttaa päänvaivaa. Okran siemenet itivät päivässä-kahdessa ja varsista tuli samantien valtavan pitkiä ruipeloita. Sirkkalehdet jäivät suurien, kovien siemenien sisään ja siinnä tilassa ne jumittivat yli 3 viikkoa. Nyt näyttäisi, että ensimmäiset varsinaiset lehdet alkaa kasvamaan, joten nähtäväksi jää, alkaako kasvu kiihtymään.
Myös ananaskirsikoihin alkaa kasvamaan ensimmäiset varsinaiset lehdet, mutta mansikkakoisoilla tulee varmasti kestämään vielä pitkään. Niiden itäminen oli todella hidasta, kuten olin lukenutkin. En tiedä, kumpi on tuskastuttavampaa; siementen hidas itäminen vai taimien hidas kasvu.
Pepinot ovat todella pikkuruisia, mutta älyttömän söpöjä. Muistelisin, että silloin, kun kokeilin pepinon kasvatusta valmiista taimesta, niin se kasvoi todella nopeasti, joten oletan, että nämäkin alkavat kasvamaan vauhdilla, kunhan pikkuisen isommaksi pääsevät.
Aivan kuten tomaatit ja paprikatkin aina tekevät. Ensin tuntuu, ettei kasvulle tapahdu mitään ja yhdessä hetkessä ne alkavat kasvamaan valtavalla vauhdilla ja pian huomaa taimien olevan suuria ja tekevän hedelmää.
´Teresa´-munakoisot ovat alkaneet kasvamaan ihan muutaman päivän sisällä. Yksi taimista oli niin rentokasvuinen, että se lojui kasvualustan tuntumassa pitkin pituuttaan, mutta nyt sekin on alkanut reipastumaan. Ehkä sitä masensi kevään etenemisen hitaus. Sen ymmärtäisin täysin!
´Teresat´ kylvin vähän jälkeen helmikuun puolen välin.
Myös ´Patio Baby´-munakoisoihin on kasvanut ensimmäiset varsinaiset lehdet. Uskoinkin sen olen nopeakasvuisempi kuin ´Teresan´, sillä sen kylvöohjeistus oli maaliskuusta alkaen, eli se vaatii lyhyemmän esikasvatuksen. Nämä on kylvetty maaliskuun toisella viikolla.
Olen yleensä kaikki nyt ja heti -ihminen, joten puutarhaharrastus on itselleni joka vuosi kasvattava kokemus. On pakko odottaa ja malttaa katsoa, mitä tapahtuu.
Tänä vuonna kevät näyttäisi olevan niin myöhässä, että järjellä ajateltuna on todella hyvä, ettei taimet ole kauhean suuria. Tänä vuonna esikasvatuksien osalta tilanpuute tulee olemaan melkoinen ja jos taimet olisivat suurempia, olisin aivan pulassa.
Jostain syystä minusta tuntuu, että taidan olla puhunut tästä tilaongelmasta ennenkin. Ja silti en opi yhtään mitään edellisien vuosien ongelmista.
Tänäkin vuonna tarkoituksena oli kasvattaa ihan vain muutama paprika ja tomaatti. Nyt taimien lukumäärä on paprikoiden osalta 53 ja tomaattien osalta 28. Tomaatit sentään lähes pysyivät suunnitelmassa (10 taimea), mutta paprikoiden osalta mopo karkasi tänä vuonna täysin.
Mutta ei se mitään. Antaa mopon mennä menojaan ja minä jään odottelemaan, että näiden pientenkin taimien kasvuspurtti alkaisi.
Ensi kerralla katsotaan, miltä taimipöytäni näyttääkään…
