Toiveissa oli, että tässä postauksessa pääsisin kertomaan lumien sulaneen ja maan olevan näkyvissä, mutta yhä edelleen lunta riittää. Talven kulkuväylät ovat pääosin sulaneet, mutta muutoin joka puolella on paksuhko lumikerros. Nyt kuitenkin huomaa, että lumien sulaminen on alkanut nopeutumaan, joten ei varmaankaan mene kauaa, kun maa on paljaana ja pääsee ihailemaan kevätkukkijoita.
Tänään huomasin pienen pienen scillan nostavan nuppuaan piharakennuksen seinämän vieressä. Se on koko puutarhan ainoa kukka, josta toistaiseksi on mitään merkkiä. Viime vuonna tähän aikaan lumet olivat poissa ja puutarhassa kukki joka puolella krookuksia ja jääkurjenmiekkoja. Alempi kuva on viime vuodelta. Olisihan se jo ihanaa, että pääsisi lumen sijaan ihailemaan kukkia…
Kylvin melonin siemenet vasta nyt, jotta taimet eivät ehtisi kauhean isoiksi ennen kasvihuoneeseen istuttamista. Voi olla, että vieläkin ollaan turhan ajoissa. Melonit ehtii kylvämään vaikka vapunkin tienoilla, eli kiirettä ei vielä ole.
Kylvökseni eivät ole vielä itäneet. Laitoin siemeniä runsaasti, koska lähes kaikki ovat melko vanhoja ja epäilin, etteivät ne välttämättä idä enää hyvin. Mutta katsotaan, miten niiden kanssa käy.
Tomaatit koulin vasta ja havaitsin, että niiden juuret olivat todella pienet. Ilmankos ne olivatkin niin kitukasvuisia. Koulimisen jälkeen laitoin niille Root Juicea, joten uskoisin juurien tilan paranevat pikapuoliin ja kasvun lähtevät sen myötä vauhtiin.
Maitopurkkeihin koulituille taimille jätin reilusti tilaa mullan lisäämiseen.
Muutama vuosi sitten olin aina ihan pulassa liian isojen tomaatin taimien kanssa, joten ehkä tämä on parempi näin. Toisaalta tuntuu ihan hassulle, että aiemmin tomaatit alkoivat kukkimaan viimeistään tässä vaiheessa ja nyt taimet ovat ihan minikokoisia. Ehkäpä kultainen keskitie olisi tässäkin hyvä.
Paprikat sen sijaan ovat kasvaneet hyvin ja kukkivat nyt runsaasti. Muutamat pienet hedelmän alutkin ovat jo näkyvissä.
Vielä kun pienen hetken malttaa, niin pääsee puutarhaan touhuamaan. Puutarhaikävä onkin jo niin valtava, että uskon lähes asuvani pihalla heti, kun pääsee haravoimaan, laittamaan kukkapenkkejä ja valmistelemaan kasvihuoneita. Häivähdys siitä ilosta tulee, kun menee auringonpaisteeseen kuuntelemaan lintujen laulua, mutta kaipaan sitä, että pääsen tekemään jotain näkyvää pihassa. Nyt toistaiseksi ulkona olo on vain oleskelua ja myönnän, etten erityisesti osaa siitä nauttia.
Jospa jo ensi kerralla päästäisiin kurkkimaan puutarhan kevättä ihan kunnolla!
