Marraskuussa tekee mieli tehdä pieni mielikuvamatka kesään kuvien avulla. Vaikka kukkia ja hyötypuutarhan antimia ei pääse haistamaan ja maistamaan oikeasti, niin muistoissa niiden tuoksu ja maku on kuitenkin.
Vaikka nyt paleltaa, niin kuvia katsellessa voi lähes tuntea auringon lämmön iholla ja nauttia taas kesästä.
Viime kesänä kurjenmiekat kukkivat monta viikkoa ennennäkemättömän upeasti. Yhdet kun lopettivat kukinnan, niin seuraavat aloittivat. Mielestäni kurjenmiekat ovat perennojen aatelistoa ja niitä onkin tullut kerättyä puutarhaan useammanlaisia.
Viime kesän yksi suuremmista ilahduttajista oli päärynäpuun upea kukinta ja herkullinen sato. Kukintaa piti käydä ihailemassa ja kuvaamassa monta kertaa päivän aikana, sillä se oli olevinaan jotain niin ihmeellistä ja mahtavaa.
Oman sadon ihanuutta ei voi varmaan ikinä korostaa liikaa ja aina sen muisteleminen saa odottamaan seuraavaa kesää. Pohdiskelin eilen kaupasta ostettua paprikaa syödessäni, että ei se kyllä missään tapauksessa ole oma kasvattaman vertaista. Mausta puuttuu jotain… Ehkä tuoreus vai olisiko se kuitenki rakkaus?
Vaikka toisaalta viime kesänä oli ongelmia tomaattien kasvatuksessa, niin silti aina katsellessani tomaattikuvia tai muistellessani tuoreiden tomaattien herkullisuutta, tulee mieleen, että on se vaan niin mahtava hedelmä. Ihanan monipuolinen ja kaunis.
Vaikka vannoin vielä kuukausi sitten, etten ensi vuonna kasvata kuin ihan muutaman tomaatin, niin kuitenkin alkaa pikkuisen jo syyhyttämään tomaatin kylvö-sormia. Saa nähdä, miten vannomisieni kanssa käy…
Kesän kuivuus ja kuumuus kuulostaa nyt aika ihanalta, kun täällä Etelä-Suomessa sataa jatkuvasti vettä ja on kylmää. Ja etenkin kesän valoa kaipaan valtavasti. Onneksi kuvamatkoilla unohdan täysin sen, miltä ulkona nyt näyttää ja tuntuu. Laiskanlinnassa, lämpöisen viltin alla, on ihana katsella kesän kuvasatoa ja ajatella, että joulun jälkeen pääsee taas valmistelemaan seuraavan kesän kasvatuksia.
Suosittelen lämpimästi muitakin tekemään samanlaisen muistojen matkan. Piristää kummasti ja nythän on paras aika miettiä ensi kesän kylvöksiä, kun ei ole vielä kiirettä mihinkään. Muistojen matkaa ei vain pysty tekemään ilman, että alkaa tulemaan uusia, ihania suunnitelmia tulevan kesän varalle.
