Elokuu on puutarhassa vähän ristiriitaista aikaa. Kesä ei ole vielä ohi, kukkapenkeissä riittää väriä ja satoa kerätään edelleen, mutta samalla puutarha valmistautuu jo aivan hiljalleen tulevaan talveen. Siksi yksi loppukesän tärkeistä puutarhatöistä on syyslannoitus.
Nimestään huolimatta puutarhan syyslannoitus ei ole niitä töitä, jotka kannattaa jättää odottamaan varsinaista syksyä. Paras aika sille on yleensä heinä–elokuussa, kun kasvit ovat vielä vihreitä ja aktiivisessa kasvussa. Jos lehdet ovat jo kellastuneet ja kasvi vetäytymässä talvilepoon, lannoituksesta ei enää saada samaa hyötyä.
Jos syyslannoitus on vielä tekemättä, nyt on siis oikein hyvä hetki hoitaa se pois päiväjärjestyksestä.
Miksi puutarha syyslannoitetaan?
Keväällä lannoituksella vauhditetaan uutta kasvua. Syyslannoituksen tarkoitus on aivan toinen: sen avulla monivuotisia kasveja autetaan valmistautumaan talveen ja seuraavaan kasvukauteen.
Sopiva syyslannoite sisältää vain vähän tai ei lainkaan typpeä. Sen sijaan siinä on etenkin fosforia ja kaliumia. Kalium tukee kasvien kylmän- ja talvenkestävyyttä, kun taas fosforia tarvitaan muun muassa juuriston ja kukka-aiheiden muodostumiseen. Monet monivuotiset kasvit tekevät ensi kesän kukintaan tarvittavaa työtä jo loppukesällä, vaikka me näemme tuloksen vasta paljon myöhemmin.
Syyslannoituksen vaikutus näkyykin parhaimmillaan vasta seuraavana vuonna: parempana talvehtimisena, runsaampana kukintana sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden hyvänä satona.
Miksi syyslannoitus tehdään jo loppukesällä?
Syyslannoite ei auta kasvia pelkästään sillä, että se levitetään maahan. Kasvin täytyy myös ehtiä ottaa ravinteet käyttöönsä. Se onnistuu silloin, kun kasvi on vielä kasvussa ja maa on lämmin.
Lehtien kellastuminen on hyvä luonnon oma muistutus siitä, että kasvi on jo siirtymässä lepokauteen. Siinä vaiheessa ravinteiden ottaminen hidastuu, eikä myöhään annettu lannoite ehdi enää palvella tarkoitustaan samalla tavalla.
Tarkkaa kalenteripäivää tärkeämpää on siis katsoa omaa puutarhaa. Kun kasvit ovat vielä vihreitä, mutta kasvukausi on selvästi kääntynyt loppupuolelleen, ollaan oikeaan aikaan liikkeellä. Marjapensaat ja hedelmäpuut voi syyslannoittaa sadonkorjuun jälkeen. Perennojen, koristepensaiden ja muiden monivuotisten kasvien syyslannoitus tehdään tavallisesti heinä–elokuussa. Nurmikko jatkaa kasvuaan pidempään ja ehtii usein hyödyntää ravinteita vielä alkusyksylläkin.
Mitkä kasvit hyötyvät syyslannoituksesta?
Syyslannoituksesta hyötyvät ennen kaikkea puutarhan monivuotiset kasvit:
- perennat
- koristepensaat ja -puut
- marjapensaat
- hedelmäpuut
- havukasvit
- nurmikko
- talvenarat monivuotiset kasvit.
Erityisen tärkeää syyslannoitus on satoa tuottaville ja runsaasti kukkiville kasveille sekä sellaisille kasveille, joiden talvehtiminen vähänkin mietityttää.
Yksivuotiset kesäkukat ovat asia erikseen. Niiden ei tarvitse valmistautua seuraavaan kevääseen, joten niitä voi edelleen hoitaa ja lannoittaa niiden oman tarpeen mukaan, jotta kukinta jatkuisi mahdollisimman pitkään.
Nestemäinen vai rakeinen syyslannoite?
Sekä nestemäisellä että rakeisella syyslannoitteella pääsee hyvään lopputulokseen. Valinta riippuu lähinnä puutarhasta, säästä ja siitä, kumpaa itse käyttää mieluummin.
Rakeinen syyslannoite on helppo levittää suuremmille alueille, kuten perennapenkkeihin, pensaiden ympärille ja nurmikolle. Rakeet tarvitsevat kuitenkin vettä liuetakseen ja siirtyäkseen kasvien käyttöön. Itse ajoitan rakeisen lannoituksen mielelläni sateen alle. Jos sadetta ei ole luvassa ja maa on kuiva, alue täytyy kastella kunnolla lannoituksen jälkeen.
Nestemäinen syyslannoite annetaan kasteluveden mukana, joten ravinteet kulkeutuvat heti kosteaan maahan. Se on kätevä vaihtoehto etenkin yksittäisille kasveille, ruukkuihin ja pienemmille istutusalueille. Suuren pihan lannoittamisessa se voi kuitenkin olla rakeista vaihtoehtoa työläämpi.
Muodosta riippumatta tärkeintä on valita nimenomaan syyskäyttöön sopiva, vähätyppinen tai typetön lannoite ja noudattaa pakkauksen annosteluohjetta. Enemmän ei tässäkään tarkoita parempaa.
Tavallinen kesälannoite ei sovi syyslannoitukseen
Kevään ja kesän tavallisissa puutarhalannoitteissa on yleensä typpeä, koska se saa aikaan rehevää vihreää kasvua. Loppukesällä juuri sitä ei enää monivuotisille kasveille haluta. Jos kasvi innostuu tekemään uutta, pehmeää kasvua liian myöhään, se ei välttämättä ehdi vahvistus ennen pakkasia. Samalla kasvin valmistautuminen talvilepoon voi viivästyä.
Siksi kesälannoitetta ei kannata vain käyttää loppuun syyslannoituksen nimissä. Lannoitepussin tai -pullon kyljestä voi tarkistaa ravinnesisällön: syyslannoitteessa painottuvat fosfori ja kalium, eivät kasvua vauhdittava typpi.
Näin teet puutarhan syyslannoituksen
Syyslannoitus itsessään on varsin nopea työ:
- Tarkista lannoitteen käyttöohje ja kasveille sopiva annostus.
- Levitä rakeinen lannoite tasaisesti kasvien juuristoalueelle – ei vain aivan rungon tai tyven viereen.
- Kastele kuiva maa huolellisesti tai ajoita työ sateen edelle.
- Anna nestemäinen lannoite kasteluveden mukana pakkauksen ohjeen mukaan.
Marjapensaiden ja hedelmäpuiden juuret ulottuvat paljon runkoa tai pensaan tyveä laajemmalle alueelle. Siksi lannoite kannattaa levittää koko latvuksen tai oksiston alle eikä kaataa yhdeksi kasaksi kasvin juurelle.
Pieni loppukesän työ, josta puutarha hyötyy pitkään
Myönnän, että syyslannoitus on juuri sellainen puutarhatyö, joka meinaa helposti unohtua. Elokuussa mielessä ovat sadonkorjuu, säilöntä ja vielä jatkuvasta kesästä nauttiminen. Talveen valmistautuminen ei tunnu ajankohtaiselta, kun puutarha on yhä vihreä.
Juuri siksi tämä muistutus tulee nyt eikä lokakuussa. Kun puutarhan syyslannoituksen tekee kasvien ollessa vielä vihreitä, ne ehtivät käyttää ravinteet siihen, mihin ne on tarkoitettu: talveen valmistautumiseen sekä ensi vuoden kukinnan ja sadon rakentamiseen.
Tämä on pieni työ nyt, mutta sen hyödyt voivat näkyä puutarhassa vielä pitkälle seuraavaan kesään.
